Lapsena pokaaleja olen nostanut urheilun merkeissä tasaisin väliajoin, mutta että aikuisiällä? Vuoden Huiput on Suomen merkittävin luovan suunnittelun kilpailu, jossa palkitaan edellisen vuoden “parhaat”. Kategorioita on esimerkiksi liikkuva kuva, teksti, kampanja, julkaisu ja nuoret luovat. Klobo oli mukana työryhmässä, joka kävi nappaamassa Kultahuipun kategoriassa nuoret luovat.
Mellow Minutes on juoksuklubi ja yhteisö, joka tuo viikottaisilla tapahtumilla ihmiset yhteen juoksun merkeissä. Klobo on ollut mukana heti ensimmäisistä protoprinteistä alkuvuodesta 2023 asti, jolloin juoksemassa kävi keskimäärin noin viisi henkilöä. Nyt tapahtumat kerää jopa yli 70 osallistujaa ja osan tapahtumien rajatuista paikoista joutuu melkein painimaan. Tästä huolimatta kaikki tuotteet painetaan edelleen käsin, joka antaa mahdollisuuden olla tinkimättä laadusta sekä kokeilla uusia tekniikoita.
Onnittelut Mellow Minutes sekä muut gaalassa palkitut!
Kuvat - Mellow Minutes Instagram
Vuoden Huiput - Mellow Minutes Concept & Brand Design
Mellow Minutes Instagram
Yrityksen, tuotteen tai palvelun nimeäminen voi olla haastavaa, kun jo vuonna 2016 rekisteröityjä nimiä oli yli 2,5 miljoonaa. Nimen valitseminen ja suojeleminen vaatii niin luovuutta kuin hallinnollisia taitojakin.
Brändiasiantuntija Alina Wheeler kuvaa hyvää nimeä seuraavasti: ”Oikea nimi on ajaton, uupumaton, helppo sanoa ja muistaa; se tarkoittaa brändille jotakin sekä helpottaa sen laajenemista. Sen lisäksi se näyttää hyvältä sähköpostissa kuten myös logossa.” [1]
Hyvän nimen keksiminen näillä kriteereillä on siis aika työlästä.
Nimeämiskeinoja on brändille monia, kuten perustajan mukaan nimeäminen, kielikuva, kuvaileva, lyhenne, kokonaan keksitty tai monen näiden yhdistelmä.
Perustajan nimen mukaan nimettyjä brändejä ovat esimerkiksi Levi’s, Adidas ja Louis Vuitton. Kuvaileva nimi yksinkertaisesti kuvailee, mitä yritys tekee ja tällaisia on mm. Hotels.com ja Toys R us. Lyhenne nimenä on käytössä etenkin B2B kauppaa käyvissä yrityksissä. Lyhennettä nimessä käyttää esimerkiksi IBM, NASA ja BMW. Kokonaan keksittyjä sanoja yrityksen nimenä käyttää esimerkiksi Google, Pepsi ja Twitter.
Monet maailman suurimmista brändeistä käyttää nimessä sanoja, jotka eivät liity yrityksen toimintaan mitenkään. Näitä on esimerkiksi Apple, Nike ja Amazon.
Kuten olettaa saattaa, yksinkertaiset sanat ovat helpompi lausua ja muistaa. Pörssiä avatessa yritykset, joilla on yksinkertaiset nimet myyvät alussa paremmin (tämä kuitenkin tasoittuu ajan kanssa). Pidemmällä juoksulla etua kuitenkin on. Myös Sveitsiläisen tutkimus osoitti, että sijoittajat uskovat sujuvampien nimien, kuten Emmi, Swissfirst tai Comet tuottavan enemmän voittoa kuin yritykset, joilla on kankeat nimet kuten Geberit tai Ypsomed.[2]
Kun yrityksellä on useampi perustaja, voi tuntua luontevalta napata jokaiselta nimestä kirjain mukavaksi yhdistelmäksi. Tällaiset satunnaiset kirjainyhdistelmät on yleensä vaikeita muistaa ja lausua. Poikkeuksena tietysti, jos yhdistelmäksi saadaan esimerkiksi ABBA.
Bändin nimi kannattaa aina tarkistaa muilla kielillä, ettei kiusallisia tai jopa loukkaavia tilanteita synny. Hyviä tapoja tarkistaa nimi on ensimmäisenä googlettaa se ja selvittää, mitä sieltä löytyy. Tämän jälkeen kääntäjä on hyvä paikka katsoa, tuleeko “tunnista kieli” ominaisuudella mitään esiin. Myös näistä sivuista, kuten https://logos.it/ ja https://en.wiktionary.org/wiki/Wiktionary:Main_Page voi tarkistaa sanan tilanteen.
Domaineja on varattuna monin verroin enemmän kuin yrityksiä, joka vaikeuttaa omayritys.fi domainin saamista. Yrityksen nimeämistä ei kannata siis lähteä domain edellä miettimään. Se on kuin etsisi neulaa heinäsuovasta. Domaineja on myynnissä lukemattomia määriä, mutta omayritys.fi nimen saaminen voi olla kallista ja vaivalloista. Jos nyt haluaisin ostaa klobo.com domainin, sen saisi kevyeeseen 2495 dollarin hintaan.
Onneksi internet on tullut siihen pisteeseen, ettei kukaan enää katso domaineja. Ihmiset hakevat yrityksesi nimeä ja hakukoneoptimoituna se löytyy nopeasti. Kun sivulla on kertaalleen käyty, osaa selain ehdottaa samaa sivua uudelleen. Yleensä domainia ei siis tarvitse kirjoittaa ollenkaan. Nimeämis-studio A Hundred monkeysin Ben Wais tiivistää tilanteen hyvin:
“Domain on ennemmin yrityksen katuosoite kuin näyteikkuna. Tarkistat kyllä osoitteen, mutta oikeasti tarkistat näyteikkunan, kävelet sisään ja katsot, onko tämä todella etsimäsi paikka.”[3]
Kirjoita vain tekoälylle millainen brändisi on ja saat valmiin brändin nimen? Joo, ja ei. Tekoäly pystyy kyllä antamaan kysymykseesi vastauksen, mutta se ei tarkoita vastauksen olevan oikea tai hyvä. Tekoäly, kuten ChatGPT on hyvä tiedonhakuohjelma, mutta se ei kykene luoviin ratkaisuihin. Näin ollen se ei ole kovin kykeneväinen nimeämään brändiä. Ainakaan vielä.
Uniikkeja sanoja voi hyvin etsiä esimerkiksi sanakirjoista, mutta mikään ei lyö tuiki tavallisia kirjoja. Kun lähdin miettimään nimeä yritykselleni, tiesin haluavani jotain perinteistä suomenkielen omaa sanastoa. Selasin esimerkiksi Kalevalan, jossa oli liuta uniikkeja suomalaisia sanoja, muttei sieltä kuitenkaan löytynyt oikeaa. Päädyin selaamaan myös etymologista sanakirjaa, josta löytyi todella paljon suomalaisen eri murteiden ja slangien sanojen merkityksiä. Täältä löytyi myös Klobo, joka tarkoittaa päätä stadin slangilla.
globo (1900–) ’pää’, rinn. klobo, klopo, lopo, globa
< ven golová ’pää’; on verrattu myös ru sanaan glob ’maapallo’, lat globus ’pallo’.
Logo, joka yrityksen timantti, joka laitetaan aivan joka paikkaan ja mahdollisimman isolla. Ihan nopeasti logosta: logo, eli tunnus koostuu tyypilliesti logotyypistä eli tekstiosasta ja symbolista. Joskus käytössä on vain tekstiosa tai pelkkä symboli. Käytetään nyt kuitenkin tutumpaa sanaa logo kaikista tunnuksista, logotyypeistä ja symboleista. Tiivistin 5 kohdan listan asioista, jotka mielestäni (ja monen muun mielestä) ovat tyypillisiä hyvälle logolle.
Logon yksinkertaisuutta ei voi tarpeeksi korostaa. Hyvää logoa pystyy käyttämään joka koossa, ilman, että se menettää tunnistettavuutta. Logon ei tarvitse kuvata kirjaimellisesti sitä, mitä yritys tekee. Logon tarkoitus on identifioida eikä kertoa, mitä yritys tekee. Hyvä logo on niin yksinkertainen, että esikouluikäinen pystyy piirtämään sen ilman apu. Logo on siis valmis, kun siinä ei ole enää mitään pois otettavaa.
vasen: Freepik.com, oikea: Domino’s Pizza, 1000logos.net
Logo pitää olla pystyä tunnistamaan pienessäkin koossa. Mitä yksinkertaisempi logo on, sitä helpompi se on tunnistaa sekä muistaa. Jos logo on liian geneerinen, vaikeuttaa se tunnistettavuutta. Sen on erotuttava kilpailijoista, eikä sitä saa sekoittaa muihin tunnistettaviin logoihin.
Se mikä trendaa tänään, ei trendaa enää muutaman vuoden päästä. Nyt kivalta näyttävät fontit voivat näyttää oudolta jo muutaman vuoden kuluttua. Logoa, joka kestäisi aikaa vuosisatoja on lähes mahdotonta tehdä. On kuitenkin hyvä pitää pitkä tähtäin mielessä, ettei brändi uudistuksia tarvitse tehdä muutaman vuoden välein.
Hyvästä logosta pystyy aistimaan, kenelle se on kohdennettu. Kuntosalien logot ovat urheilullisia ja leikkipaikkojen logot taas lapsekkaita. Hyvä värimaailma ja typografia tukee logon kohdentamista ja auttaa oikean mielikuvan luomista.
Se, että logosta saa selvää, luulisi olevan ykkösprioriteetti. Niin ei kuitenkaan aina ole ja vastaan tulee edelleen logoja, joista joutuu miettimään, että mitä ihmettä tuossa lukee. Myös ajat muuttuvat ja se on otettava huomioon logoissa. Viimeisimpänä Johnson & Johnson päivitti logoaan luettavammaksi myös niille, jotka eivät ole enää opetellut kaunokirjoitusta koulussa.
Keskitie on suunnitella tunnus, joka on tarpeeksi erottuva ja tarpeeksi yksinkertainen. Logo kannattaa aina tilata ammattilaiselta, joka pystyy toteuttamaan juuri yrityksen tarpeisiin soveltuvan kokonaisuuden. Vaikka logo onkin vain osa yrityksen visuaalista identiteettiä, se on yleensä näkyvin kontakti kuluttajan ja yrityksen välillä. Alla vielä muutamia mielestäni onnistuneita logoja vuosien varrelta.
IBM (eye bee m), McDonald’s, The North Face, S-ryhmä, National Geographic, Apple
Graafisen suunnittelun foorumeilla pyörineet tietävät, että tekoälyllä luoto taide on kirosana ja sitä käyttävät suunnittelijat löytävät itsensä kiirastulesta. Mutta miksi?
Tekoäly eli artificial intelligence eli Ai (ei Adobe Illustrator) on todella voimakas työkalu oikein käytettynä. Tekoälyä käyttävät ja on käyttänyt jo pitkään monet ohjelmat kuten shakki, hakukoneet ja erilaiset algoritmit. Pinnalla on esimerkiksi ChatGTP:n kirjoittamat kouluesseet ja vastaavien ohjelmien käyttäminen asiakaspalvelussa. Skipataan kuitenkin nämä aiheet ja käytän tästä eteenpäin tekoälyä tarkoittaen juuri luovan ja visuaalisen materiaalin luomista tekoälyn avulla.
Ohjelmat kuten DALL-E ja Midjourney luovat kuvia niille annettujen tekstien perusteella. Niiden tietolähteenä toimii muut teokset, joista ne sitten kasaavat yhden teoksen annettujen ohjeiden perusteella. Prosessi toimii kuitenkin niin, että tekoäly oppii näkemästään ja kasaa tiedon pohjalta uuden teoksen eli se ei varsinaisesti varasta muuta kuin ideoita. Kuvista ei myöskään voi mitenkään nähdä, kenen kuvia tässä uudessa kuvassa on käytetty. Miten tekijänoikeudet? Ainakin DALL-E:n sivuilla kerrotaan, että generoituja kuvia saa käyttää vapaasti niin myyntiin, kauppatavaroihin sekä printtaukseen. Myös Midjourneyn maksullisessa versiossa saat samat käyttöoikeudet kuvien käyttöön.
Tekoälyn käyttämä prosessi on jokseenkin tuttu luoville ihmisille. Kun saan uuden tehtävän, ajaudun Pinterestiin katsomaan muiden luomia teoksia. Haen inspiraatiota, hyviä elementtejä, toimivaa väripalettia tai hyvää asettelua. Sama toistuu, kun käyn museoissa ja näyttelyissä tai selailen kirjoja. Imen kaiken inspiraation muiden tekemistä töistä ja myöhemmin nämä näkemäni asiat vaikuttavat varmasti tekemissäni töissä. Periaatteessa voit vain pyytää tekoälyä tekemään tämän vaativan työn puolestasi.
Isommassa kuvassa kuulostaa siis aika samalta, toinen vain vie huomattavasti enemmän aikaa. Vaikka tekoälyn helppous närkästyttää useita suunnittelijoita, se ei vielä kuitenkaan pysty korvaamaan ihmisen luovuutta ja ongelmanratkaisua. Se ei myöskään toimi ilman meidän sille antamia komentoja. Myös sen luomat sormet näyttää edelleen oudolle, joten edelleen tarvitaan graafikkoa.
Tekoälyn potentiaali on näkyvissä, mutta sen visuaaliset taidot ovat kuitenkin vielä hieman tahmeat. Se kuitenkin paranee hetki hetkeltä ja kun tekijänoikeusasiat saadaan selkeäksi, näen tekoälyssä oikein loistavan työkalun visuaaliseen viestintään.
Visuaalisen viestinnän opiskelujen jälkeen saavutettavuus alkoi tulla jo hieman korvista, mutta valmistumisen jälkeen tajusin, ettei siitä puhuttu lähellekään tarpeeksi. Sen lisäksi, että useat ihan oikeasti tarvitsevat saavutettavampia palveluita, on saavutettavat verkkopalvelut myös laissa määrätty tietyille tahoille. Vaikka laki ei vaadikaan yksityisiä yrityksiä tekemään saavutettavaa sisältöä, pitäisi alkaa huolestumaan, jos minulla, nuorella diginatiivilla on vaikeuksia nähdä, löytää tai selvittää verkkosivuilta asioita. Hommat on helpompi tehdä alusta asti oikein, kuin lähteä jälkeenpäin korjailemaan.
Aluksi selitän todella tiivistetysti, miksi WCAG-ohjeistus on tärkeä ja mitä se pitää sisällään. Jos tämä asiahumpuukki ei kiinnosta, voit rullata suoraan vinkkeihin.
Digipalveluiden saavutettavuus suomessa pyörähti käyntiin toden teolla vuonna 2018, kun EU:n saavutettavuusdirektiivi digitaalisista verkkopalveluista astui voimaan. Tämän jälkeen julkaistujen uusien verkkopalveluiden tulisi siis olla saavutettavia. EU:n saavutettavuusdirektiivi koskee kaikkia julkisia verkkopalveluita, kuten valtiota, kuntia, yliopistoja, korkeakouluja sekä julkisten tahojen omistamia liikelaitoksia. Vaikka saavutettavuusdirekstiivi ei varsinaisesti koske yksityisiä yrityksiä, moni haluaa kuitenkin ottaa saavutettavuuden huomioon uusien verkkopalveluiden kanssa.
Verkkopalveluille on määritelty WCAG-ohjeistus, jota käytetään monesti saavutettavuusvaatimusten perustana. Ohjeistuksen tavoitteena on varmistaa saavutettavuuden minimitaso:
WCAG-kriteerit ovat jaettu kolmeen vaatimustasoon: A, AA ja AAA. A-taso on ns. perustaso, johon kuuluu esimerkiksi videoiden tekstittäminen. Perustasoon kannattaa mielestäni pyrkiä ihan jokaisen. AA-taso on jo tiukempi kriteereiltään, mutta on se taso, jota laki vaatii saavutettavuusdirektiivin alaisia tahoja pyrkimään. Poikkeuksena vaatimuksessa on kuitenkin suorat verkkolähetykset, joiden ei tarvitse noudattaa kriteereitä. AAA-taso parantaa saavutettavuutta vielä isommalle yleisölle: esimerkiksi sisältöjen tarjoaminen viittomakielisinä videoina.
WCAG-ohjeistuksen lista on pitkä. A4 kokoisille papereille tulostettuna noin tuhannen sivun pituinen. Keräsin listasta muutamia nostoja, joita jokainen suunnittelija ja vaativa asiakas voi ottaa huomioon verkkosivuja tehtäessä. Oikeasti tein poiminnat Papunetin tarkistuslistasta (papunet.net), jossa on todella hyvin tiivistetty tarpeelliset tiedot.
Yksinkertaisesti sivuilla olevan materiaalin on erotuttava toisistaan sekä taustasta. Tekstin ja taustan kontrasti on yksi tärkeimmistä tavoista varmistaa luettavuus. Värien kontrastia kuvataan värien tummuuskontrastilla, jonka testaamiseen löytyy useita sivustoja (itse käytän WebAIM Contrast Checkeriä). Sivuston tekstin ja taustan välinen kontrasti on oltava 4,5:1. Isokokoisten tekstien (vähintään 18 pt / 24 px) kontrastiksi riittää 3:1. Tekstin kokoa on myös pystyttävä suurentamaan 200 prosenttia ilman, että käytettävyys kärsii. Myös visuaalisten elementtien kuten käyttöliittymän komponenttien ja graafisten objektien kontrasti on oltava 3:1.
Skaalautuvuus eri laitteille ei ole nykymaailmassa enää mikään uusi tuttavuus. Vuonna 2022 58,26 prosenttia verkkosivujen liikenteestä tapahtui mobiililaitteilla (minun sivuilla se on noin 70 prosenttia) eli ei ihme, että Mobile first -ajatustapa kasvaa ja voi hyvin. Saavutettavuuden kannalta se tarkoittaa, että sivu voidaan esittää 320 CSS-pikselin levyisenä menettämättä toiminnallisuutta. Sivusto on siis luettavissa ilman, että ruutua joutuu siirtämään sivuttaissuunnassa (poislukien isot taulukot ja kartat).
Kuvallinen sisältö on helpommin saavutettavissa yhdellä yksinkertaisella kikalla: lisää niihin tekstivastine eli alt-teksti. Alt-tekstin tarvitsee kaikki kuvat ja kuvapainikkeet, joiden tarkoitus on välittää sisältöä. Kuville, joiden tarkoitus on olla vain koristeita, on laitettava myös “tyhjä” alt-teksti (alt=””). Monimutkaiset kuvat ja kaaviot on hyvä esittää auki tekstissä joko samalla tai erillisellä sivulla. Alt-teksti onkin vain lyhyt kuvaus ja se on syytä pitää vain lyhyenä, enintään 120 merkin pituisena.
Myös liikkuvassa kuvallisessa sisällössä on huomioitava saavutettavuus. Tämä tarkoittaa tekstitysten lisäämistä tai audion (pelkän äänen) esittämistä myös kirjoitettuna tekstinä.
Sivun informaation on ulkopuolen lisäksi näytettävä hyvältä myös sisäisesti. Yksinkertainen, mutta tehokas toiminto myös hakukoneoptimoinnin näkökulmasta on tagit tai alueet tai maamerkit tai jotain vastaavaa. Puhutaan nyt siis tageista eli esimerkiksi pääotsikot merkitään H1, alaotsikot H2, ala-alaotsikot H3 ja niin edelleen.
Myös muut korostukset kuten <ul>, <strong> ja <code> merkinnät ovat tehty oikein. Sivun eri osiot on myös tunnistettu käyttäen joko HTML5-alueita esimerkiksi <nav>, <main> ja <footer> tai vaihtoehtoisesti ARIA-merkkejä kuten “navigation” tai “main”. Sivusto lukeminen ja navigointi tapahtuu siinä järjestyksessä, kuin se on esitetty HTML:ssä.
Sivuston kieli pitää määrittää ohjelmallisesti käyttäen HTML lang-attribuuttia (esimerkiksi <html lang=“fi-FI”>). Mikäli alasivuja tai käännös sivuja löytyy, ne on ilmoitettava käyttäen lang-attribuuttia (esimerkiksi <blockquote lang=“en-US”>).
Liikkuva sisältö kuten automaattisesti liikkuvat videot, karusellit ja itsestään rullaavat tekstit joiden kesto on yli 5 sekuntia on pystyttävä pysäyttämään, keskeyttämään ja piilottamaan. Tämä on ihan joka ikisen käyttäjän etu. Jokaisen on pystyttävä lukemaan tekstit omalla haluamallaan nopeudella.
Verkkosivua on myös pystyttävä käyttämään näppäimistöllä, ilman että se jää jumiin elementteihin. Tämän voi testata esimerkiksi rullaamalla alanuolella sivuston läpi. Sivuston navigointi ja rakenne on myös oltava looginen. Tätä voit kokeilla rämpyttämällä Tab-näppäintä ja valinnan pitäisi rullata sivuston läpi esitetyssä järjestyksessä.
Papunet tiivistää homman todella hyvin: Älä suunnittele sisältöä tavalla, jonka tiedetään aiheuttavan sairauskohtauksia. Sisältö ei saa välkkyä tiheämmin kuin kolme kertaa sekunnissa. Poikkeuksena kooltaan pienet, pienellä kontrastilla varustetut ja muilla kuin punaisella värillä olevat sisällöt.
Äsken lukemasi tiivistelmä oli vain raapaisu WCAG-ohjeistuksesta. Lisätietoa ja ohjeita vaatimusten täyttämiseen löytyy Papunetin ohjeistuksesta (papunet.net) ja Aluehallintovirastolta (saavutettavuusvaatimukset.fi). Koko suomenkielinen lista WCAG-kriteereistä löytyy W3C: sivuilta (w3.org).